Parvekkeelle keltaista

Halusin maalta yhden puisen kukkakiulun (mikähän tämmösen nimi oikeesti on?) keltaiseksi. Ja kun kerran vauhdissa oltiin ja maalia riitti, Isännän tupakointipenkki huusi myös piristystä. Isäntä on enemmän mustanpuhuvien värien ja puunsävyjen perään, joten taktikointi oli tärkeää.

Otin siis mukaan kolme melkein neljävuotiaan malauspuuhiin. Aloitettiin kukkakiulusta. Tuli hieno. Melkein neljävuotias hihkuu innoissaan, "Äiti vi målar bara gult!" Kysyn sitten apurilta josko maalattais Isin tupakointipenkki myös? Käy kysyy Isiltä. Melkein neljävuotias juoksee ja hihkuu isille innoissaa, "Pappa vi målar din bänk nu, blir du JÄTTE GLAD! Vi målar bara GULT!" Sanojen tehosteeksi hypitään vähän innoissaan silmät teevadin kokoisina. Isi sanoo hiljaa, "Jag blir jätte glad"

En ihan täysin vakuuttunut Isännän äänensävystä joten kävin vähän perustelemassa. Nyt kun maalaan niin ei tartte käsitella puupenkkiä enää ikinä. Tai ainakaan vuoteen. Jollain pitäis kuitenkin öljytä kun on mennyt huonoon kuntoon. Haluutko öljytä nyt ja keskellä kesää ja syksyllä ja ensi keväänä? Isäntä huokaa "Maalaa vaan. Melkein neljäveekin on niin innostunut. Mut miksi keltaista?" "Kun sitä on jo kaapissa, on ku ois ilmasta.":D

En ymmärrä miksi bloggeri kääntää tän kuvan väärin päin?!

Ainoa haittapuoli melkein neljäveen kanssa malaamiseessa on, että tulos on väistämättä vähän shabby chic. Toisaalta jos tyyli miellyttää, ovat lapset usein parempia maalaamaan vähän sinnepäin kuin aikuiset.

Parveke ei vielä ole kesäkunnossa mutta hyvällä suunnalla ollaan. Lasten kanssa kylvettiin nurmikko korkealaitaiselle tarjottimelle, voi sitten kesävarpaita helliä nurtsilla parvekepäiväkahveilla, ja salaattia kukkalaatikkoon. Kuhan saa lisämultaa haettua vois laittaa pienen yrttitarhan ja uuteen keltaseen ja ehkä jotain sekakesäkukkia. Ikean pikkuiset parveketuolit houkuttais myös. Tällaiset.