perjantai 26. marraskuuta 2010

Vielä ehdin tanssikenkäesittelyyn!


Tadaa! Tässä ne ovat, parhaat tanssikenkäni, kiillotettuna paraatikuntoon. Ei ole muuten sattumaa, että pikkusisko näkyy kuvassa ja näkymät ovat hämärät. Kimalluksesta huolimatta diskoissa on yleensä hämärää, niin tälläkin tanssilattialla! Pilvilamppu tuo juuri sen verran valoa, että netbookin näppäimet näkyvät. Diskoa tanssitaan meillä vain jos lapset nukkuvat, pienempi yleensä vilttiin käärittynä jalan etäisyydellä minusta. Keinu keinuni korkealle ja niin eteenpäin. Joskus pikkusiskolla on heräisikö-nyt-vai-eikö -hetki juuri kun olisi tärkeä käännös, potku tai piruetti heitettävänä, ja on kätevää kun ei joka kerta  tarvitse ottaa tanssitaukoa. Voi vain improvisoda pienen vienon sivuliikkeen, jalan ojennus, muutama varpaan taivutus, SHHSHHSHH ja taas mennään niinkuin pitikin.


Joskus, jos lapset ovat myötämieliset, tanssahtelen hieman keskellä päivää, silloin yleensä puukengillä. Arkista, mutta toimivaa. Quick-steppiä, satubalettia, villaa. Tuttua ja turvallista.

Niin mitä se horisee? No tietysti SYTYCKin välipalahaastetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti