Töölönöahdet on kohta valmiit, villahousut vasta vyötäröresorilla... *punastuu* mutta kun on oltu kipeitä. On aika ihana kattoa miten pikkuinen kasvaa. Yhtäkkiä huomaa miten se tarttuu jokapaikkaan itse, määrätietoisesti, vie suuhun ja muikistelee kun ei maistunutkaan millekkään. Katselee simpsoneita telkkarista ja kiukustuu kun mainoskatko alkaa ja kivat värit katoaa.
Juuri tippui posti, pakettikortti tuli, eli neppipressi on täällä, juhuu! Meni 14 päivää, 9 postinkantopäivää, että 6 kilon paketi saapui Uudesta Seelannista. Tätä on odotettu :). Esikoinen saa pian sivunepillisiä vaippoja ja velourtakki saa nepit, nyt ensialkuun. KAM -pressi, leuat muovinepeille.
Mutta tuo esikoinen, katsoo niin veikeästi tissityksen lomassa, tarttuu kiinni paitaan ja imetysrintsikan reunaan. Kiskoo ja vääntelehtii innoissaan imetettäessä. On niin hyvää. Kääntyy sitten katsomaan äitiä ja ohijuoksevia kissoja, kiepsahtaa takaisin rinnalle. Juuri nyt äitiys tuntuu todella hyvälle, vaikka takana on huutoheräily-yö ja liian vähän unta. Lähden postiin hakemaan sen pressin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti